”Ongelmia alkaa kuitenkin nousemaan viimeistään silloin, kun jotkut keskenään yhteisiä intressejä omaavat toimijat muodostavat voimakkaan klikin, joka saavuttaa sellaisen aseman, että se kykenee vaikuttavuutensa ansiosta sitomaan omiin pyrkimyksiinsä jopa ne tahot, joiden tehtävä olisi valvoa ja kritisoida kyseisiä toimijoita ja koko toimialaa.”

Tämä artikkeli on samalla myös esipuhe tiivistelmälle kirjasta

Rockefeller Medicine Men – Medicine and Capitalism in America

(Richard E. Brown, University of California Press 1979)

(Linkki kirjatiivistelmään)

***

Miksi kirjan aihe kiinnostaa?

Vuosien mittaan olen huomannut, että halutessani keskustella terveydenhuollon puolella näkyvistä ilmeisistä eturistiriidoista erilaisten toimijoiden ja eturyhmien välillä ja siitä mitä vaikutuksia niillä on mahdollisesti kokonaisuuteen sekä siitä, kuinka tällaisten ongelmien ja kysymysten ohittaminen ja tilanteen normalisoiminen muokkaa tulevaisuutta, olen monesti saanut epäileviä kommentteja sekä vihjailuja siitä, että liioittelisin.

Kiinnostukseni asiaan syttyi noin vuosikymmen aiemmin, kun törmäsin aiheeseen vaietuista/ vaiennetuista syöpähoidoista (kyseinen vitsaus oli perheessäni ajankohtainen tuolloin). Kriittinen keskustelu mm. lääketeollisuudesta terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa on useimmiten kuitenkin hankalaa, koska siitä on tehty naurettavaa, paheksuttavaa ja jopa kiellettyä. Lääketeollisuuden intressien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja koko terveydenhuoltojärjestelmään puhuminen leimataan helposti katteettomaksi pessimismiksi tai jopa salaliittoteoretisoinniksi. – ”Kyllähän lääkevalmistajat ajavat samaa asiaa asiakkaan kanssa – toimivia lääkkeitä…”, joku saattaa ajatella. Ehkä näin, mutta se ei ole uskoakseni kuitenkaan koko tarina. Voidaan väittää, että lääkevalmistajien (ja niihin kytkeytyvien eturyhmien) ensisijainen ja perimmäinen tavoite on kuitenkin aina markkinataloudessa varmistaa voiton tuottaminen – ja mielellään jatkuva sellainen. Tämän klikin kerryttäessä valtaa lobbaamalla ja vahvistumalla edelleen, on helppoa kuvitella tilanteita, joissa niiden taloudellinen intressi menee esimerkiksi kansalaisten terveyden edelle, mikäli nämä kaksi eri asiaa sattuvat olemaan ristiriidassa. – ”No mutta; tuo tuskin olisi mahdollista – kyllähän sellainen tulisi ilmi valvovien viranomaisten, median tms. toimesta”, joku ajattelee. Niinpä, noin se menisi esitteen mukaisessa yhteiskunnassa. Ongelmia alkaa kuitenkin nousemaan viimeistään silloin, kun jotkut keskenään yhteisiä intressejä omaavat toimijat muodostavat voimakkaan klikin, joka saavuttaa sellaisen aseman, että se kykenee vaikuttavuutensa ansiosta sitomaan omiin pyrkimyksiinsä jopa ne tahot, joiden tehtävä olisi valvoa ja kritisoida kyseisiä toimijoita ja koko toimialaa.

Koronavirukseen liittyvät käytännöt ja narratiivit – etenkin nyt, vuonna 2021 ovat tuoneet tämän tosiasian yhä useamman pohdittavaksi. Hyvä esimerkki voidaan ottaa Yhdysvalloista. Valtavirta- narratiivin kovasti odottamat koronarokotteet on laskettu liikkeelle Yhdysvaltain ruoka- ja lääkeviraston FDA:n poikkeus-/hätäluvalla. Poikkeuslupa mahdollistaa nopeammin ja suppeammin testatun lääkkeen ottamisen käyttöön hätätilanteessa – samalla tämän poikkeusluvan myöntämisen ehtona on kuitenkin se, että mitään vaihtoehtoista ja turvalliseksi todettua hoitoa ei ole saatavilla. Tätä taustaa vasten on vähintäänkin kiusallista ajatella, millaisella kiivaudella esimerkiksi usean lääkärin vuoden 2020 keväällä ajama hydroksiiniklorokiinin käyttö koronan hoitoon ennalta ehkäisevänä ja varhaisen asteen lääkityksenä pyrittiin politisoimaan ja demonisoimaan. Lääketieteellinen julkaisu Lancet jopa julkaisi aiheesta kirjoituksen, joka varoitti hydroksiklorokiinin hengenvaarallisuudesta ja jonka joutui sittemmin myös poisvetämään (lääkettä on käytetty malariaa vastaan jo yli puoli vuosisataa ja se tunnetaan hyvin). Myös Ivermektiiniin kohdistui samankaltainen hyökkäys. Kiusallisuutta lisää vielä se, että nyt, toukokuussa 2021 esim. Intia käyttää kyseistä lääkettä taltuttaakseen nousuun lähteneen tartuntakierteen. Voidaan kysyä, että olisiko hydroksiklorokiinin julkinen hyväksyminen toimivaksi hoitokeinoksi estänyt FDA:ta myöntämästä poikkeuslupaa ja siten rokotteiden käyttöönotto olisi vähintäänkin viivästynyt, koska testausvaiheet olisi jouduttu loppuun viemään normaalikaavan mukaan. Mitä muita vaikutuksia tällä olisi ollut? Toivottavasti asiaan saadaan vielä suurempaa selvyyttä ajan kuluessa.

On helppoa ymmärtää, että voitonteko toimivan lääkkeen avulla on osa nykyistä järjestelmää ja toistaiseksi tosiasia. Kestämättömäksi tilanne käy kuitenkin siinä vaiheessa, jos potilaille halvempia ja turvallisia lääkkeitä marginalisoidaan tai jopa pimitetään , jotteivat ne uhkaisi parempaa katetta tarjoavia uudempia ja kalliimpia lääkkeitä, joiden patentti on yhä voimassa. Kyseessä ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan salaliitto. Ei silloin, kun ongelman osat ja syy- seuraussuhteet ovat verrattain avoimesti nähtävissä. Monet näkevät ongelmana sen, että esimerkiksi merkittävillä terveysviranomaisilla saattaa olla ilmeinen taloudellinen etu ajaa tiettyä toiminta- ja lääkityslinjaa, esimerkiksi osaomistamansa rokotepatentin takia (vrt. Yhdysvaltain hallinnon koronanyrkkiä johtava, kansallisen allergia – ja tartuntatauti- instituutin (*täsmennetty) 15.6.2021) (National Institute of Allergy and Infectious Diseases – NIAID) johtaja Anthony Fauci. (Faucin tapauksessa hänen Freedom of Information Actin [FOIA] perusteella vastikään julkaistut sähköposti nsa ovat nakertaneet kansalaisten uskoa terveysviranomaisten tarkoitusperiin; artikkeli aiheesta).

***

Anthony Fauci

***

Luottamusta ei myöskään herätä se seikka, että rokotevalmistajat on käytännössä jo etukäteen vapautettu vahinkovastuusta. Alla esimerkki yhtiön julkisuuteen vuotaneesta rokotemyyntisopimuksesta Dominikaanisen tasavallan kanssa:

”Dominican Republic will have to pay any legal costs and awards should they occur and cannot cap any damages it might spend on Pfizer’s behalf, declaring the Dominican government will:

… indemnify, defend, and hold harmless Pfizer, its partner BioNTech and its affiliates from legal cases and costs arising out of, relating to, or resulting from the Vaccine, including but not limited to any stage of design, development, investigation, formulation, testing, clinical testing, manufacture, labeling, packaging, transport, storage, distribution, marketing, promotion, sale, purchase, licensing, donation, dispensing, prescribing, administration, provision, or use of the vaccine.”
Pfizerin vuotaneesta sopimuksesta Dominikaanisen tasavallan kanssa

Lähde

Monissa maissa on kyllä rokotehaittarahastoja ja -kassoja, mutta avainseikka on se, että rokotteen valmistajat eivät itse ole korvausvelvollisia. Vielä räikeämmältä asia näyttäisi, mikäli mahdollisten rokotehaittakorvausten korvaukset (tai vakuutuskustannukset) maksettaisiin suoraan kansalaisilta kerätyistä verovaroista – edes osittain. Tilanne, jossa rokotevalmistajalla ei ole varsinaista insentiiviä (tai pelotetta) varmistaa, että markkinoille laskettava tuote on mahdollisimman turvallinen, on äärimmäisen huolestuttava. Ajatusketju tästä aukeaa ehkä neutraalimmalla tavalla, jos asettaa yhtälöön rokotevalmistajien ja rokoteturvallisuuden tilalle autovalmistajat ja ajoneuvoturvallisuuden (hat tip: Kirsi Kautiainen ;)).

Alla vielä näitä relevantteja kysymyksiä →

rokotetuottajien (jo etukäteen myönnetty) suoja vahingonkorvausvastuista?
rokotteiden ennenkuulumattoman nopea kehittäminen, eläinkokeiden “pikakelaus” ja rokotteiden valtuuttaminen vain poikkeusluvin?
kokeellisen lääketieteellisen tuotteen “testaamiseen” painostettujen (pakotettujen?) ihmisten oikeusturva?
eturistiriidat lääketieteellisten auktoriteettien osalta suhteessa intressiryhmiin, jotka hyötyvät rokotteista? (esim. Yhdysvalloissa tartuntatautien virasto CDC on osaomistajana rokoteyhtiöissä, WHO? THL? CDC niinikään saa laajaa yksityistä rahoitusta säätiönsä kautta)
rokotekriittisen sisällön sensuroiminen ja demonisointi mediassa ja sosiaalisessa mediassa (eturistiriidat; toimijat joilla omistusta sekä mediassa että lääketeollisuudessa, median rahoitustahot?)
rokotehaittarekistereiden salattuus/ hankala saatavuus? – rokotehaittojen marginalisointi ja omissio uutisoinnissa (eturistiriidat yllä)?

(täällä löytyy poliittisesta painotuksesta huolimatta hyvä, lähteistetty koonta mm. eri rokotteiden vaikutusmekanismista, rokotteiden hätä-/ poikkeusmyyntiluvasta Yhdysvaltojen kontekstissa jne. https://defendingtherepublic.org/covid/ – lisätty 12.6.2021)

Tässä kontekstissa esitän alla otteen myöhemmästä osasta kirjatiivistelmää (Rockefeller Medicine Men):

”Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että allopaattisen, modernin lääketieteen nousu valta- asemaan ei tapahtunut niinkään vain sen tarjoamien uusien ja toimivien hoitojen ansiosta vaan suurelta osin sen takia, että sen onnistui valjastaa asialleen tarvittavat poliittiset ja taloudelliset voimat.”

Brown kirjoittaakin:

”In reality the number of effective medical therapies had not increased significantly in the first few years of this (20^th) century, the period when sectarianism declined in medicine. Rather the campaign to win acceptance for scientific medicine struck a responsive cultural chord among the new technical and managerial groups associated with industrial capitalism and with media they controlled. The campaign established a poular belief in the broad effectiveness of scientific medicine and, together with political action by elite medical reformers, undermined the medical sects that competed with regular profession.”
Prof. E. Richard Brown

Nyt kesäkuussa 2021, ja etenkin kyseisen lainauksen kontekstissa, koronaepidemian jo muokattua tuntemaamme maailmanjärjestystä aika lailla hyvin lyhyessä ajassa, tämän yli vuosisata sitten sementoituneen järjestelmän logiikka voidaan nähdä yhä toiminnassa. Median avulla ihmiset ja suurin osa maailmasta on saatu odottamaan ennen näkemättömän nopeasti kehitettyä rokotetta kuin kuuta nousevaa. Rokote markkinoitiin jo etukäteen asiana joka mahdollistaa ”paluu normaaliin”. Tosiasiassa sen antama todellinen suoja jää toistaiseksi vielä nähtäväksi, koska testausaika on ollut niin lyhyt. Kuvaavaa on myös se, etteivät valmistajatkaan voi taata rokotteen ottavan olevan suojassa tartunnalta saati sitten suojatun niin, ettei tartuttaisi muita. Mm. THL:n sivuilla vakuutellaan (kesäkuussa 2021) rokotteiden olevan tehokkaita, mutta kuitenkin todetaan:

"Koronarokotus ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että myös rokotteen saaneet huolehtivat turvaväleistä, käyttävät maskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi."

"Rokotteiden tehosta muuntuneita viruksia vastaan tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa"

(*Lisäys 15.11.2023: THL:n sivusta ei löydy enää arkistoitua versiota, mutta mm. kauppalehti on siteerannut tuota samaa tietoa toukokuussa 2021 täällä & arkistoituna täällä. Samaa on lainannut myös Mediuutiset 18.5.2021 täällä & arkistoituna täällä)

Rokotteen keskeneräisyys käy ilmi myös tästä Reutersin ”fact checkistä” tammikuulta 2021:

Scientists do not yet know whether COVID-19 vaccinations will reduce transmission because this was not tested in the trials (here, here). Instead, they found candidate vaccines were able to prevent symptomatic and severe effects of COVID-19 (here), meaning future research would need to take this further (here). For instance, it would need to look deeper into how the vaccine works in the body – whether it prevents an individual getting infected altogether, or whether it simply stops a person becoming sick. With the latter, this could mean the virus continues to replicate in the nose and throat, and is still able to spread (here).

Nämä ”pienellä präntätyt” fakta- pätkät luovat tietynlaista kontrastia sille narratiiville, jota valtavirtamedia ensisijaisesti tuottaa. Eritoten nämä kysymykset kärjistyvät siinä vaiheessa kun näitä kokeellisia rokotteita aletaan puskea lapsille. Mrna- rokoteteknologian kaikkia pitkäaikaisia (ja) kerrannaisvaikutuksia kun ei voida vielä mitenkään tietää. Myös tilastojen, diagnosointi- käytäntöjen ja testaamisen muutosten suhteen on syytä olla tarkkana. Suzanne Humphries kuvaa kirjassaan Dissolving Illusions: Disease, Vaccines, and The Forgotten History, kuinka juuri ensimmäisten polio- rokotteiden tullessa markkinoille 1900- luvulla, taudin kansallisia diagnosointiohjeita muutettiin tiukempaan suuntaan – tämä taas vähensi diagnooseja, mikä puolestaan helpotti promoamaan uutta rokotetta ja sen tehoa. Samanlaista liikehdintää oli havaittavissa viime talvena, kun maailman terveysjärjestö WHO lopulta tammikuussa antoi yleisen ohjeistuksen PCR- testien syklimäärän tarkistamisesta asia oli herättänyt keskustelua jo aiemmin. Useat asiantuntijat – mm. PCR- testin kehittäjä, vuoden 2019 lopulla kuollut Kary Mullins olivat kyseenalaistaneet testin sopivuutta tartunnan toteamisessa. Monet näistä olivat myös tuoneet julki huolta siitä, että kun kyseistä testiä ajetaan liian suurella syklimäärällä (monistuskerroilla), on se taipuvainen antamaan vääriä positiivisia tuloksia (linkki tässä blogissa PCR- testistä julkaistuun artikkeliin). Tämän valossa oli odotettavissa, että jos PCR testien sykliä laskettaisiin yleisesti, aiheuttaisi se mitä luultavimmin todettujen virustapausten suurimittaisen laskun. Tämä kaikki tietenkin tapahtui samoihin aikoihin, kun rokotteet tulivat jakeluun.

Lisätty 8.8.2021: Yhdysvalloissa FDA ilmoitti hiljattain kiirehtivänsä prosessia, jossa mm. Pfizerin koronarokotteelle saataisiin täysi myyntilupa tällä hetkellä voimassa olevan hätämyyntiluvan sijasta:

https://www.theepochtimes.com/fda-all-hands-on-deck-to-get-covid-19-vaccines-fully-approved_3929836.html

Tämän myötä Yhdysvaltojen ”korona- tsaari”, tri. Anthony Fauci ilmoitti hyvin nopeasti, että kunhan täysi valtuutus saadaan, mahdollistaa se ”rokote- pakottamista” (mandatory vaccination; mandated vaccinations) suuremmassa mittakaavassa. *[ei siis pakkorokotukset = forced vaccination – vielä]

Toisaalta asian tiimoilta on myös vetämässä virallinen vetoomus täyden myyntiluvan pidättämisestä toistaiseksi. Sen oli tehnyt ryhmä lääkäreitä ja siitä uutisoitiin kesäkuussa. Vetoomukseen tehtiin juuri lisäys, missä toisen vastaavanlaisen ryhmittymän perustelut lisättiin siihen. Vetoomus esittää lähinnä, että täyden myyntiluvan myöntäminen on väärin tilanteessa, jossa riittävää rokoteturvallisuus- dataa ei vielä ole. Nämä asiantuntijat vetoavat siihen, että rokotteiden haittoja vs. hyötyjä ei voida vielä oikeasti punnita ja siihen, että pitkän aikavälin kokeiden puuttuessa riskit näin suuren mittakaavan rokotuskampanjassa ovat huomattavat.

(kirjatiivistelmään)

Aiheeseen liittyvää:

Koronan ja rokotteiden vaiettu puoli – linkkikirjasto

*) Decentralize Scientific System to Lessen Reliance on Journals, Major Funders: Kulldorff – artikkeli (päivitetty 26.3.2022)

*) The Anatomy of Big Pharma’s Political Reach – ”While big pharma lobbying can take several different forms, these companies tend to target their contributions to senior legislators in Congress — you know, the ones they need to keep in their corner, because they have the power to draft healthcare laws. Pfizer has outspent its peers in six of the last eight election cycles, coughing up almost $9.7 million. During the 2016 election, pharmaceutical companies gave more than $7 million to 97 senators at an average of $75,000 per member. They also contributed $6.3 million to president Joe Biden’s 2020 campaign. The question is: what did big pharma get in return?” .. .. ”Of course, if a pharmaceutical company wants to get a drug, vaccine, or other product approved, they really need to cozy up to the FDA. That explains why in 2017, pharma companies paid for a whopping 75% of the FDA’s scientific review budgets, up from 27% in 1993. It wasn’t always like this. But in 1992, an act of Congress changed the FDA’s funding stream, enlisting pharma companies to pay “user fees,” which help the FDA speed up the approval process for their drugs.” – artikkeli (päivitetty 11.4.2022)

Exposing Government Corruption and the Pharmaceutical Industry – Robert F. Kennedy Jr. & Mike Tyson – video (päivitetty 21.4.2022)

The Origins of Medical Blindness – ”In part one of this series, I aimed to illustrate how members of physician class are often unable to see medically induced (iatrogenic) injuries, and this leads to a significant degree of suffering for patients who are in effect gaslighted by these doctors. I argued this blindness is due to a combination of doctors lacking the capacity to recognize iatrogenic injuries and doctors being unwilling to recognize iatrogenic injuries. I will now seek to explain why they often lack the capacity to recognize these injuries.” – artikkeli (päivitetty 7.5.2022)